sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Omenastruudelipuuroa?

Mie inhoan yli kaiken pikapuuroja, näitä "lisää vain vesi ja aunna hautua 1 min"-eloveenoja. Kai ne tulee liikaa yhdistettyä toisen inttiaikaan tai sitten siihen, että välittömästi tuommosen eloveenan napaan vedettyäni olen nälkäinen. Sitäpaitsi pitkään muhinut puuro, voi että se on välillä hyvää (kukapa ei tykkäisi riisipuurosta aattoaamuna? Niinpä). Tässä vastaiskuna anti-pussieloveena, joka on ohrasta ja jonka annoin muhia uunissa kaiketi 2 tuntia (en oikein seurannut kelloa). Tein sellaisen annoksen, josta on helppo lämmittää parina aamuna haluamansa satsi. Periaatteessa yhden "vaivannäön" jälkeen melkoista pikapuuroa siis!


Minulla oli hieno visio kerrospuurosta - pohjalle kaneloituja omenia, taatelikinuskia ja rusinoita, päälle ohraryynit ja paahdetut pähkinät. Päälle jäisi vain puurokerros ja kun sitä alkaisi astiasta lusikoimaan, ihana omenapiilo paljastuisi.

Puuron makumaailma muistuttaa kovasti omenastruudelia, siitä nimi.

Omenastruudelipuuro

1,5 dl rikottuja ohrasuurimoita
0,5tl suolaa
pari nokaretta voita
hasselpähkinöitä
6 dl maitoa

1 iso omena, kuutioituna
kanelia
6 taatelia, liotettuna
rusinoita

Laita ohraryynit turpoamaan kuumaan veteen paria tuntia ennen.



Liota taateleita kuumassa vedessä ja aja ne tasaiseksi sauvasekoittimella, lisää halutessasi seokseen tilkka maitoa. Kuutioi omenat ja asettele ne uuniastian pohjalle rusinoiden kanssa (itse käytin litran leipävuokaa, jonka vuorasin leivinpaperilla koska kotioloissa olen laiska tiskari....), pyörittele niihin reilusti kanelia ja taatelikinuski. Paahda hasselpähkinät ja leikkaa ne rouheeksi. Lisää turvonneisiin ohrasuurimoihin maito ja suola ja kaada omenakerroksen päälle. Katso kuinka hieno ideasi menee pilalle kun omenat humpsahtavat pintaan. Lykkää päälle pari voinokaretta ja laita puuro 175 asteiseen uuniin, kunnes neste on imeytynyt Itse annoin olla tunnin tuossa 175 asteessa ja about toisen tunnin 150 asteessa.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti